Odotan sinua takaisin.
Kulkisimme kaikki tutut paikat
ja ne tuntuisivat minusta melkein uusilta.
Risto Rasa

 I await your return.
We'd walk through all the familiar places
And they would seem almost new to me.
(translated. Anniina Jokinen)

Miksi on ihan pikkuisen noloa tykätä Risto Rasan runoista? Koska ne ovat niin kauniita? Niin herkkiä? Jopa pliisuja? Koska kaikki teinitytötkin tykkäävät? (Ja mikähän vika teinitytöissä sitten on? Teinitytöt ovat ehkä parasta tässä maailmassa!) Koska ne runot kuulostavat niin hassuilta ääneen luettuina? Koska niiden kautta myöntää olevansa pieni ja lempeä? Hemmetti, minä ainakin olen aina tykännyt ja tulen aina tykkäämään!