Nyt tuntuu, että pitäisi sanoa jotakin järkevää Henning Mankellista ja Gazasta. En vain osaa tai jaksa julistaa mitään. Mutta osaan vielä kysyä.

Jos Henning Mankell olisi kuollut, kun Israelin joukot tulittivat Gazaan pyrkiviä avustuslaivoja kuinka suuri haloo siitä olisi syntynyt? Miten suuri merkitys suositun kirjailijan kuolemalla olisi ollut maailmanpolitiikkaan? Kun kirjailija nyt kuitenkin näyttää olevan kunnossa riittääkö se syyksi unohtaa koko juttu ja kohauttaa harteitaan, että tuo Israel nyt vaan on vähän tuollainen, olisihan se pitänyt tietää?

Kenen kirjailijan hengellä olisi eniten merkitystä? Orhan Pamukilla vai Dan Brownilla? Toimivatko Pamuk ja Brown aktiivisesti parantaakseen maailmaa? Tulisiko heidän toimia? Tulisiko suosittujen kirjailijoiden käyttää hyväkseen kuuluisuuttaan ja saada oikeiksi kokemilleen asioille julkisuutta? Kiinnostaisiko se ketään? Olen itse lukenut mm. Henning Mankellin, John le Carrén sekä Elina Hirvosen kirjoja Afrikasta ja noissa kaikissa kirjoissa on ollut hyvin voimakas sanoma, jokaisella noista kirjailijoista on ollut selvästi tarve sanoa ja saada lukija liikuttumaan tai kiinnostumaan. Minä olen liikuttunut ja kiinnostunut, mutta onko mikään silti muuttunut? Voiko kirjoittamalla muuttaa maailmaa? Edes vähän?

Ja toisaalta miksi ihmeessä Israel toimii niin kuin toimii? Kuinka on mahdollista, että vuodesta toiseen Israel saa tehdä melkein mitä tahansa ja silti sen toiminnalle löytyy aina suuri määrä ymmärtäjiä? Kuinka on mahdollista, että juutalaiset kansana, kaikkien kokemiensa hirveyksien jälkeen, eivät näytä oppineen mitään vaan toimivat itse kuin hirviöt?

En ole itse puoluepoliittisesti kovinkaan aktiivinen, mutta muuten maailmanpolitiikka kiinnostaa ja erityisesti ihmisoikeuksien puolesta olen ollut aktiivinen nuoresta asti. Tulisiko tämän kaiken näkyä enemmän tässä blogissani? Auttaisiko mitään, jos ottaisin täällä enemmän kantaa politiikkaan tai laittaisin postauksiini enemmän linkkejä vaikkapa Amnestyn vetoomuksiin? Klikkaisiko kukaan lukijoistani noita linkkejä tai kävisikö kukaan allekirjoittamassa vetoomuksia? Pystynkö minä kirjoittamaan kirjallisuusblogia, joka käsittelee "vain" kirjallisuutta? Haluanko sellaisen blogin? Missä menee raja mitä kaikkea kirjallisuusblogin rajoissa voi kirjoittaa niin, että blogi on yhä kirjallisuusblogi?

Ja lopulta taas kerran se sama kysymys, johon kaikki tällaiset pohdiskelut aina johtavat: teenkö minä itse ihmisenä tarpeeksi tässä maailmassa? Toiminko itse tarpeeksi aktiivisesti saadakseni tähän maailmaan jotakin tolkkua? Ja kun tyttäreni joskus kysyy, mitä minä olen täällä tehnyt muuttaakseni maailmaa hänelle kauniimmaksi, niin mitä minä vastaan? Nooh, olen ainaskin lueskellut paljon ja kirjoitellut tuonne blogiini...