Eilen raitiovaunussa näin ensimmäisen kerran elämässäni jonkun oikeasti lukevan Kindleä eli sähkökirjaa. Olin yllättynyt siitä kuinka kevyeltä ja näppärältä laite vaikutti, mutta sen näyttö oli melkoisen hämärä, itse en ainakaan haluaisi lukea niin tummalta näytöltä. No joo, eiköhän sitä näyttöäkin saisi säädettyä valoisammaksi.

Olen kuitenkin nyt pikkuisen innoissani tästä iPadista. Näpyttelen tässä paraillani kannettavalla Macilla ja olen melkoisen tykästynyt tähän laitteeseen. IPhonea en omista, mutta sekin vaikuttaa kiinnostavalta, näyttö on vain mielestäni aivan liian pieni, jotta sillä jaksaisi surffailla tai päivitellä blogia. Mutta ehkäpä tuollainen iPad sopisi minulle... Sähkökirjat nyt kuitenkin tulevat ennemmin tai myöhemmin.

(Kuten lukija huomaa, tässä kohdassa jätän välistä sen pakollisen moraalisen pohdinnan, että katoaako kirjallisuus / kirjastolaitos / lukutaito sähkökirjan myötä. En usko ja muut ovat hoitaneet huolestumisen jo monta kertaa paremmin.)