"Anteeksi. En tarkoittanut loukata. Te olette menettänyt miehenne ja olette varmasti hyvin surullinen."

"Olen hiukan", Mma Malatsi sanoi. "Mutta minulla on paljon tekemistä."

 (Suom. Jaakko Kankaanpää)

 

Alexander McCall Smithin "Naisten etsivätoimisto nro 1" on Mma Ramotswe-sarjan ensimmäinen kirja, jossa kerrotaan kuinka Mma Ramotswe perustaa etsivätoimistonsa ja selvittää ensimmäiset juttunsa. Kirjasarja on ollut maailmanlaajuinen hitti ja minullekin sitä on hehkutettu monesta suunnasta. Kirjasarjan päähenkilö on Botswanan Neiti Marple eli Mma Ramotswe, mukavan pyöreä botswanalainen nainen, joka perii isänsä karjan, myy sen ja perustaa rahoilla Botswanan ensimmäisen naispuolisen etsivätoimiston. Läpi kirjan Mma Ramotswe istuskelee toimistossaan, litkii kannukaupalla rooibos-teetä ja selvittelee erilaisia mysteereitä, kuten kadonneita aviomiehiä tai tottelemattomien tyttärien varjostamista. Samalla hän ylistää Botswanaa, sen rauhaa, ihmisiä ja luontoa.

Kirjasarja on jo melkein kaikille tuttu ja siitä on kirjoitettu paljon eri puolilla. Oma jälkimakuni kirjasta on ennen kaikkea kodikkuus. Kirja ei missään nimessä ole dekkari eikä sen juoni oli kovin kummoinen, mutta kirja on aivan äärimmäisen sympaattinen, todellinen hyvän olon kirja. Siitä huomaa selvästi, että se on kirjoitettu sarjaksi ja kirjan loputtua huomaa kaipaavansa lisää. Ei niinkään tapahtumia tai edes välttämättä sen sympaattista päähenkilöä, vaan ennen kaikkea tuota leppoisaa tunnelmaa, jossa koko kirja köllii. Mma Ramotswe on vakuuttunut, että Botswana on maailman paras maa eikä ainakaan tässä ensimmäisessä kirjassa tapahdu mitään ihan oikeasti pahaa. Surullisiin teemoihin, kuten AIDSiin tai naisten huonoon asemaan toki viitataan, mutta vain kevyesti. Kaiken kaikkiaan kirja on kuin aikuisille suunnattu satu. Kodikas ja lempeä. Luulen, että kirjasarjasta on tullut näin suosittu osittain juuri siksi, että se antaa Afrikasta niin kovin kauniin kuvan. Koska median välittämä Afrikka-kuva on yleensä melkoisen ankea, tuntuu tällaisen (hieman sokerikuorrutetun) kirjan lukeminen yllättävän piristävältä. 

Käykääpä muuten lukemassa tämä hauska artikkeli. Siellä sanotaan, että Mma Ramotswe-kirjat ovat parasta mainosta Botswanalle ikinä. Se on helppo uskoa!

Myös kirjailijan (joka on muuten skottilainen mies!) kotisivut ovat hienot.